Iitin seurakunnan tuolloisena kirkkoherrana toimi Johan Samuel Pajula, joka julkaisi maamme ensimmäisen teologian alan väitöskirjan Suomen kielellä. Pajulan yliopistouran katkettua hän haki Iitin seurakunnan kirkkoherran virkaa. Vaalissa Pajula sai lähes yksimielisen kannatuksen tehtäväänsä. Hän tuli virkaan vuonna 1905 ja toimi siinä elämänsä traagiseen loppuun saakka.
Sisällissodan aikana kirkkoherra Pajulan toiveena oli toimia kaikkien paikkakuntalaisten pappina. Vapun vastaisena yönä vuonna 1918, hieman ennen sisällissodan päättymistä, hänet kuitenkin haettiin pappilasta väkivaltaisesti ja surmattiin.
Tuona aikana seurakunnan kanslistina toiminut Lisa Gröndahl kuvaa silloisia tapahtumia seuraavasti: Pappilasta ryöstettiin, mitä saatiin irti: kaikki hevoset, lehmiä, rattaita, valjaita, viljaa heiniä ym. Tohtori taisteli rukouksessa, että Jumala varjelisi kotia. Mutta jota enemmän ryövärit ottivat, sitä hiljaisemmaksi hän tuli. ”Tapahtukoon Jumalan tahto”, kuuli hänen rouvansa hänen lausuvan. ”Ollaan levollisia, Jeesusta, he eivät kuitenkaan voi meiltä ottaa…”
Kirkossamme vuoden 1918 tapahtumia halutaan muistella sovinnon teemalla. Niin myös Iitin seurakunnassa. Edelleen, nyt 100 vuotta myöhemmin, on hyvä liittyä entisen kirkkoherran toivoa sisältävään lausahdukseen: ”Ollaan levollisia, Jeesusta, he eivät kuitenkaan voi meiltä ottaa…”
Janne Pajulan elämästä ja työstä on kirjoittanut enemmän dosentti Tarja-Liisa Luukkainen Teologisessa aikakauskirjassa.
