Suuren virran keskellä

Tämän lehtikirjoituksen ilmestyessä (Iitinseutu-lehti 25.6.2020) tarkoitukseni on olla pikalomalla, pyytämässä lohta Tornionjoella. Harrastuksessa on ollut kolmen vuoden tauko, vaikka iittiläisten erämiesten kanssa Kymijoella olenkin saanut vähän lämmitellä kalamiehen verta.

Tänä vuonna pohjoisen isoilla joilla on koettu valtavia tulvia. Suurien lumimäärien sulaessa virran voima on uskomaton. Siksi on hyvä yhtyä ensi sunnuntain psalmin ajatukseen: ”Rukoilkoot kaikki palvelijasi sinua hädän hetkellä. Vaikka suuret vedet tulvisivat, ne eivät heihin ulotu.” (Ps. 32:6) Jokiveneen soutaminen suuren virran keskellä on sykähdyttävä kokemus.

Ensi sunnuntain kirkollisena aiheena on ”kadonnut ja jälleen löytynyt”. Pyhäpäivä muistuttaa siitä, miten Jumala on armollinen Isä. Hän etsii eksyneitä, kutsuu syntisiä ja antaa synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan jokaisesta kadonneesta, joka on löytynyt.

Tuttu tuhlaajapoikakertomus muistuttaa siitä, miten jokainen meistä on tervetullut takaisin Jumalan luo, hyvään yhteyteen, vaikka olisimme sen itse synneillämme rikkoneet. Sillä kuten tuo psalmin 32 jatko lupaa Jumalastamme: ”Sinä olet minulle turvapaikka, sinä varjelet minut vaarasta.”

Virta ja vesi on paitsi elämän vertauskuva, se kuvaa myös kuolemaa. Tuonelan virta tai Joonan joutuminen syvyyksiin kalan vatsassa, kuvaavat ihmistä suurempaa pahan valtaa. Ihminen ei voi sitä voittaa, mutta Jumala voi. Tämä on hyvä muistutus myös näin koronakevään jälkeen.

Jumalan rakkaudesta sanotaan Laulujen laulussa (8:7): ”Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan.”

Koronakevät takana

Seurakuntienkin elämässä taakse jäänyt kevät oli poikkeuksellinen. Lainsäädäntöön perustuvat sunnuntain jumalanpalvelukset pidettiin, mutta niihin saattoi osallistua vain etänä, live-striimausten kautta. Kesän koittaessa jumalanpalveluksia ryhdytään jälleen pitämään julkisina tilaisuuksina. Osallistujamäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi.

Iitin kirkossa voi olla samanaikaisesti koolla noin 120 henkilöä. Ehtoollista vietetään noin joka toisessa jumalanpalveluksessa ja live-striimaus lähetetään edelleen seurakunnan facebook-sivulla noin kerran kuukaudessa. Jokaiselle seurakunnan kiinteistölle on määritelty osallistujamäärät, joten kovin suuriin tilaisuuksiin ei vielä ole mahdollisuutta. Sairaana ei tilaisuuksiin pidä lähteä. Ja myös riskiryhmään kuuluvia kehotetaan vielä pysymään kotona.

Yksinäisyys ja eristäytyminen voi kuitenkin tuntua raskaalta. Siksi kesän koittaessa aloitamme pikkuhiljaa myös muuta kokoontuvaa toimintaa seurakunnassa. Ulkoilmatilaisuuksiin voi osallistua pitäen reiluja turvavälejä. Nämä ovat seuraavat: 17.6. klo 18 Iltahartaus Vieterinpuistossa, 15.7. klo 18 Iltahartaus Hiidenvuorella, ja 12.8. klo 18 Iltahartaus uudella hautausmaalla. Näissä tilaisuuksissa on säävaraus. Myös kesäasukkaille tarkoitettu kirkkopyhä pidetään 19.7., mutta kirkkokahvit nautimme jumalanpalveluksen jälkeen kirkon pihalla.

Tästä kaikesta huolimatta: Siunattua kesäaikaa sinulle ja läheisillesi!