Mikä on sinun lempi vuodenaikasi? Minulla se oli joitakin viikkoja sitten vielä talvi, nyt se taitaa olla kevät. Tässä mielessä taidan olla päättämätön. Eri vuodenajat vievät minut mukanaan. Ja onkin hienoa, että meillä Suomessa on vielä vuodenaikoja, vaikka ilmastonmuutoksen myötä ne uhkaavat perinteisessä mielessä muuttua.
Näinä viikkoina monet ovat huokailleet ihastuksissaan,
kuinka ihanaa aikaa kevät on. Luonnon herääminen antaa toivoa ja puhuttelee
myös hengellisesti. Se, mikä luonnossa oli talvella kuin kuolleena lumen ja
jään vankina, herää lämmön ja valon myötä uudelleen elämään. Jumalan
luomisvoima on ihmeellinen, ja luonnon herääminen kertoo tavallaan myös iankaikkisuuden
toivosta.
Kirkkovuodessa elämme nyt iloista pääsiäisen jälkeistä
aikaa. Ylösnousemuksen juhla kertoi Kristuksen voitosta, jonka hän sai synnin
ja kuoleman vallasta. Uskon kautta pääsemme osalliseksi tästä voitosta niin,
ettei edes oma syntisyys voi lopulta pitää meitä vankinaan. Jeesus on ristillä
sovittanut syntimme, ja lahjoittaa omilleen pelastuksen ja iankaikkisen elämän.
Ensi sunnuntain aiheena on ”Taivaan kansalaisena
maailmassa”. Evankeliumikirja muistuttaakin, että seurakunta kulkee Voittajan
jäljissä totuudessa ja rakkaudessa kohti täydellistä iloa taivaassa. Pyhän
Hengen johtamina kristityt saavat jo nyt elää taivaan kansalaisina maailmassa.
Kevätkin kertoo tästä. Kuoleman ja katoavaisuuden keskelle alkaa versota uutta elämää, ihmeellistä iloa, rakkautta ja toivoa. Tätä me saamme pyytää myös itsellemme.
