tiistai 13. joulukuuta 2022

Talousarviokokouksessa

Kirkkovaltuustomme kokoontui eilen viimeiseen kokoukseensa, kun vuoden vaihteessa valtuustokausi päättyy. Käsillä oli talousarviokokous, ja kun talouspäällikkömme oli estynyt, jouduin itse esittelemään myös toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Teologin koulutus ei anna oikein eväitä talousasioiden käsittelyyn, joten koin tilanteen kiusalliseksi. Pienessä seurakunnassa joutuu ajoittain kuitenkin venymään mitä erilaisimpiin juttuihin, ja yhteistyöllä valmistelimme työkavereiden kanssa "väläyksiä" ensi vuoden toiminnasta. Erään kokeneen talous- ja hallintomiehen ohjeen mukaan olisikin tärkeää, että toimintaa ja taloutta suunniteltaisiin käsi kädessä.

Ensi vuonna 2023 Iitin seurakunnan suunnitelmissa on ainakin seuraavia juttuja:

  • Kinkerit, aiheena uskontunnustus (katekismuksen kappaleet 12-24). 
  • SYKE-illat kerran kuussa, vieraita, elävää musiikkia, opetusta ja rukousta. 
  • Raamattuluentopäivä 11.2., mukana Marko Marttila ja Pekka Särkiö.
  • Musiikkityö on sijaisuuksista huolimatta on elävää, mm. Kirkkokuoro ja Laulun ystävät.
  • Diakoniassa Lohtu-kahvila yksinäisille, leskille, sureville jne.
  • Lähetystyössä tuetaan Vilmalotta Schafhauseria pakolaistyössä Espanjassa (Kansanlähetys).
  •  Tapa-Jaakobin vieraat Iittiin elokuussa (?)
  • Perhetyössä etsitään mahdollisuuksia myös parisuhdetyöhön.
  • Lapsille ja perheille laskiaistapahtuma Etelä-Iitissä.
  • Kouluyhteistyötä joulu- ja kevätkirkot ja salatut elämätaidot tunne- ja ryhmätyöskentely kerran kk vitosluokkalaisille.
  • Aikalisässä 15-35 nuorta joka ilta. Toimii väylänä myös muuhun seurakunnan toimintaan.
  • Kunnan kanssa perustetaan uimaranta Heinlahteen.
Tervetuloa mukaan!

torstai 23. kesäkuuta 2022

Hyvää Juhannusta!

Huomenna on Juhannusaatto, jos Jumala suo. Meillä Iitin seurakunnassa juhlitaan juhannusta kansanlaulukirkossa Kausalan seurakuntakeskuksella lauantaina klo 12. Kansanlaulut sopivat hyvin juhannukseen; onhan se suomalaisille tärkeä keskikesän juhla ja Suomen lipun päivä.

Vielä laajemmin Juhannus on Johannes Kastajan päivä, jota ryhdyttiin viettämään kristittyjen parissa jo 400-luvulla. Ajankohta liittyy jouluun: syntyihän Johannes puoli vuotta ennen Jeesusta.

Johannes Kastaja oli karski profeetta, jolla oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja (Mt 3:4). Näin Johanneksen esimerkki riisuu meidät kaikesta tekopyhästä ja ulkokultaisesta.

Johannes oli tienraivaaja ja tiesi, että hänen jälkeensä tulee toinen. Hän valmisti tietä Jeesukselle, julistamalla Jumalan sanaa ja kastamalla ihmisiä Jordan-virrassa. Myös Jeesus tuli Johanneksen kasteelle, ja Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen kyyhkysen tavoin. Tästä alkoi Jeesuksen julkisen toiminnan aika.

Juhannuspäivän evankeliumissa (Lk 1:57-66) vanhemmat Elisabet ja Sakarias antavat vastasyntyneelle pojalleen nimen. Muutkin läheiset halusivat osallistua nimen antoon, ja näyttää siltä, että nimestä vallitsi erimielisyys. (Tuttu tilanne joskus meille papeillekin ajalta, jolloin kastettavan lapsen nimeä ei vielä tarvinnut ilmoittaa etukäteen kirkkoherranvirastoon.) Elisabet ja Sakarias olivat kuitenkin yksimielisiä ja antoivat enkelin ilmoituksen mukaisesti pojalle nimeksi Johannes. Se merkitsee ”Jumala on armollinen”.

Rukoilemme: Jumala, taivaallinen Isä. Sinun sanansaattajasi Johannes Kastaja raivasi tietä Vapahtajamme tulolle ja kutsui ihmisiä parannukseen. Raivaa meidänkin sydämestämme kaikki, mikä estää meitä vaeltamasta tahtosi mukaan. Tee meistä sanansaattajia, valon todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

torstai 27. tammikuuta 2022

Oletko hädässä ja apua vailla?

Olemme saaneet tänä talvena aivan upeat luistelujäät. Retkiluistelu on lisännyt suosiotaan, mutta samalla on kuultu myös jäiden pettämisistä ja jopa hukkumisista. Vastaavasti vuoriympäristöissä vapaalaskua harrastavat saattavat joutua lumimassojen peittämiksi, jos lumivyöryvaaraa ei ole osattu arvioida oikein. Olen koittanut molempia lajeja ja olen miettinyt niihin liittyviä riskejä. Ja miltä tuntuisi pudota jääkylmään veteen varusteineen? Tai lumivyöryn hautaamaksi? Pelkkä ajatuskin on kauhea.

Raamattu kuvaa syvyyksiin, synnin ja tuonelan valtaan joutumista värikkäin kielikuvin. Kuvat löytävät kaikupohjaa tavallisesta elämästä, niistä vaikeista kokemuksista, joihin itse kukin meistä ajoittain joutuu. Hengellisessä merkityksessä elämä saattaa ajautua juuri sen kaltaiseen umpikujaan tai hätään, ettei tunnu löytyvän poispääsyä tai apua. Onko meillä auttajaa hädän hetkellä? Onko silloin ystävää, joka nostaa ylös, pelastaa ja auttaa?

Ensi sunnuntai muistuttaa siitä, että Jeesus auttaa hädässä. Sunnuntain sanoma kehottaa meitä jättäytymään kaikessa Jeesuksen varaan. Hän auttaa niin sisäisessä kuin ulkonaisessakin hädässä, saadaanhan Raamatun kertomuksista lukea myös siitä, miten luonnonvoimatkin ovat hänelle alamaisia. Kun järvellä tuli myrsky, Jeesus tyynnytti sen (Matt. 8:23–27). Ja kun Pietari uhkasi hukkua, Jeesus pelasti hänet (Matt. 14:22–33).

Nämä ihmekertomukset ja Jeesuksen voima on tarkoitettu rohkaisuksi arjenkin keskelle. Usko Jeesukseen voittaa ihmistä useinkin kalvavan toivottomuuden ja antaa uutta luottamusta elämään.

lauantai 8. tammikuuta 2022

Hetkeksi hiljene maa (virsi 935)

Loppiaisbändi esiintyi Iitin kirkossa 6.1.2022, täyttäessäni 50-vuotta. Paras syntymäpäivälahja, kun tytöt lähtivät matkaan. Enni-kanttori, Matleena P, Siiri P ja Mikko P.

lauantai 18. joulukuuta 2021

Jumala ei erottele, eikä arvioi (Joulutervehdys 2021)

 Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat.

Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi,

Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. (Jes. 60:2)

Olemme valmistautumassa toiseen koronajouluun. Kaikki meistä taitavat toivoa, ettei näin olisi. Joululauluja on laulettu koronapassien turvin, muuten kokoontumisrajoitukset olisivat estäneet senkin. Osa on siis joutunut tyytymään muunlaisiin tilaisuuksiin ja onneksi jumalanpalveluksiin on kuitenkin päässyt passitta.

Jouluaaton antifoni (eli psalmin johdantolause) lupaa talven ja yön pimeyden keskelle aamun kajoa. Tänä vuonna rukoilemme, että pimeyden keskelle syttyvä kirkkaus olisi lupaus myös paremmasta tulevaisuudesta, ilman pandemiaa. Siihen liittyisi se, että voisimme jälleen kokoontua yhteen, isolla joukolla myös kirkkoon. Ja juhlia vaikkapa syntymäpäiviä vapaasti, ilman kokoontumisrajoituksia ja tartuntapelkoa.

Nyt on kuitenkin vielä toisin. Siksi kutsun sinua mukaan jouluaattona aattohartauteen Iitin kirkon edustalle, ulkotilaisuuteen. Tai vaihtoehtoisesti Vuolenkosken hautausmaalle. Ota mukaasi kasvomaski ja virsikirja/älykännykkä, josta voit katsoa yhdessä veisattavan virren sanat. Toki joissakin joulunajan tapahtumissa pääsee myös kirkkoon sisälle, kun niissä sovittu henkilömäärä ei ylity.

Hankalista olosuhteista huolimatta joulun sanoma on kuitenkin totta ja kiitollisuus täyttää mielen. Jeesus on tie Jumalan luo, eikä tälle tielle ole ihmisten asettamia esteitä. Kuten jouluaaton psalmissa luvataan:

Herra, sinun armosi on avara kuin taivas, pilviin ulottuu sinun totuutesi.

Vanhurskautesi on vuoria korkeampi ja oikeutesi kuin syvyyksien syvyys.

Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra. (Ps. 36:6-7)

torstai 16. joulukuuta 2021

Likainen kirkkoherranvaali

Sain kuulla keskiviikko-iltana, etten tullut valituksi Hyvinkään seurakunnan kirkkoherraksi. Se ei ollut minulle sinänsä yllätys, kun en päässyt vaaliprosessissa edes finaaliin. Sen sijaan se yllätti, että jo ensi metreillä Espoon hiippakunnan tuomiokapituli ohitti minut, vaikka olin hakijoista ns. kokenein, 18 kirkkoherravuodella.

Välilliset kirkkoherranvaalit ovat saaneet kovasti negatiivista huomiota maassamme laajemminkin (Helsingin sanomat, Kotimaa). Myös Hyvinkäällä vaalista jäi likainen olo. Tapahtui sama kuin Pakilan kirkkoherranvaalissa vuonna 2018, jolloin pätevämpää mieshakijaa syrjittiin (Kirkko ja kaupunki 22.06.2021). Päätös kumoutui hallinto-oikeudessa ja vaalitoimitus tulee nyt käynnistää uudelleen.

Hyvinkään tapauksessa Espoon hiippakunnan pappisasessori, Tapiolan seurakunnan kappalainen Jussi Koivisto arvioi minut hakijoiden joukossa häntäpäähän. Ymmärrän sen siitä näkökulmasta, että Koivisto on yhtymäseurakunnan kappalainen eikä voi ymmärtää yksittäistalousseurakunnan kirkkoherranviran tarpeita. Ihmetyttää, että valinta voidaan tehdä näiden ”ei julkisten” asiakirjojen ohjaamana ja etteivät muutkaan kapitulin jäsenet asettaneet Koiviston lausuntoa kyseenalaiseksi. Ehkä kuvaavaa on se, ettei Espoon piispakaan ole tehnyt päivääkään normaaleja papin töitä.

Suurin vääryys Hyvinkään vaalissa tapahtui mielestäni kuitenkin paikallisesti. Kirkkovaltuusto päätti esittää kapitulille välillisen vaalin järjestämistä. Kirkkovaltuutetut halusivat siis itse käyttää valtaa ja valita kirkkoherran, seurakuntalaisten puolesta. Ilmeisesti huonoa omaatuntoa paikattiin seurakunnalle tarjotun teatraalisen vaalipaneelin avulla, kirkkovaltuuston haastattelussa, sekä soveltuvuuskokeessa. Meille ehdokkaille järjestettiin monenlaisia julkisuustempuilta tuntuvia tehtäviä, vaikka todellisestihan niillä ei ollut merkitystä valinnan suhteen. Suurimman vääryyden Hyvinkään kirkkovaltuutetut tekivätkin juuri siinä, että he veivät paikallisilta kristityiltä mahdollisuuden valita kirkkoherran itselleen.

perjantai 1. lokakuuta 2021

Enkelin siipien suojiin

Ensi sunnuntaina, Mikkelinpäivänä, seurakunnassamme tapahtuu merkittäviä asioita. Iitin kirkolla kokoonnutaan eri-ikäisten voimin perhemessuun. Ja Perheniemen opistolla vietetään toveripäiviä ja opiston uusi rehtori siunataan tehtäväänsä.

Mikkelin päivä on myös muuten juhlapäivä. Se on enkelien sunnuntai ja saa nimensä arkkienkeli Mikaelin mukaan. Me, joiden nimi pohjautuu tähän hepreankieliseen nimeen, saatamme tietääkin tuon nimen tarkoittavan ”kuka on Jumalan kaltainen”. Nimi voi toisaalta olla retorinen kysymys, eli voisiko kukaan olla Jumalan kaltainen? Tai sitten se kuvaa arkkienkelin ylivoimaista mahtia taivaallisten sotajoukkojen johtajana.

Danielin kirjassa (12:1) lopun ajoista sanotaan seuraavaa: ”Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana. Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka. Mutta sinun kansasi pelastuu, pelastuu jokainen, jonka nimi on kirjoitettu kirjaan.”

Tutussa lasten laulussa luvataan ja kehotetaan seuraavasti: ”Enkelin siipien suojaan, luottamaan rakkauden tuojaan, häneltä toivon me saamme, yhdessä riemumme jaamme.” Vaikka meidän arkiset kokemukset eivät ole niin mahtipontisia tai sotilaallisia, kuin vaikkapa tapahtumat Raamatun ilmestyskirjallisuudessa, Jumalan sanansaattajien ja suojelusenkelten suojiin on hyvä jäädä. Kyllä me tätä samaa varjelusta, siunausta ja suojaa tarvitsemme myös omassa elämässämme ja tehtävissämme.

Näiden sanansaattajien viestinä saa kuulla myös kalliin evankeliumin viestin, jonka uskomalla voittaa sielulleen iankaikkisen autuuden.

perjantai 10. syyskuuta 2021

Sankarivainajien hautaus

Edelliseen blogi-kirjoitukseeni liittyen: Neljä iittiläistä sotavainajaa siunattiin haudan lepoon sotilallisin kunnianosoituksin Iitin sankarihautausmaalla sunnuntaina 29.8.2021. 

Tilaisuus on katsottavissa ISTV:n taltiointina: Neljä talvisodan sankarivainajaa siunataan hautaan Iitissä: katso suora lähetys - Kotimaa - Ilta-Sanomat