Huomenna on Juhannusaatto, jos Jumala suo. Meillä Iitin seurakunnassa juhlitaan juhannusta kansanlaulukirkossa Kausalan seurakuntakeskuksella lauantaina klo 12. Kansanlaulut sopivat hyvin juhannukseen; onhan se suomalaisille tärkeä keskikesän juhla ja Suomen lipun päivä.
Vielä laajemmin Juhannus on Johannes Kastajan päivä, jota ryhdyttiin viettämään kristittyjen parissa jo 400-luvulla. Ajankohta liittyy jouluun: syntyihän Johannes puoli vuotta ennen Jeesusta.
Johannes Kastaja oli karski profeetta, jolla oli yllään
kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat
heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja (Mt 3:4). Näin Johanneksen esimerkki
riisuu meidät kaikesta tekopyhästä ja ulkokultaisesta.
Johannes oli tienraivaaja ja tiesi, että hänen jälkeensä tulee
toinen. Hän valmisti tietä Jeesukselle, julistamalla Jumalan sanaa ja kastamalla
ihmisiä Jordan-virrassa. Myös Jeesus tuli Johanneksen kasteelle, ja Pyhä Henki
laskeutui hänen päälleen kyyhkysen tavoin. Tästä alkoi Jeesuksen julkisen
toiminnan aika.
Juhannuspäivän evankeliumissa (Lk 1:57-66) vanhemmat
Elisabet ja Sakarias antavat vastasyntyneelle pojalleen nimen. Muutkin läheiset
halusivat osallistua nimen antoon, ja näyttää siltä, että nimestä vallitsi
erimielisyys. (Tuttu tilanne joskus meille papeillekin ajalta, jolloin
kastettavan lapsen nimeä ei vielä tarvinnut ilmoittaa etukäteen
kirkkoherranvirastoon.) Elisabet ja Sakarias olivat kuitenkin yksimielisiä ja antoivat
enkelin ilmoituksen mukaisesti pojalle nimeksi Johannes. Se merkitsee ”Jumala
on armollinen”.
Rukoilemme: Jumala,
taivaallinen Isä. Sinun sanansaattajasi Johannes Kastaja raivasi tietä
Vapahtajamme tulolle ja kutsui ihmisiä parannukseen. Raivaa meidänkin
sydämestämme kaikki, mikä estää meitä vaeltamasta tahtosi mukaan. Tee meistä
sanansaattajia, valon todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen
nimessä. Aamen.