maanantai 29. toukokuuta 2017

Kesällä elävän veden ääreen!

Aloitan Iitin seurakunnan uutena kirkkoherrana ensi maanantaina 5.6.2017. Kirjoitan tätä kirjoitusta vielä vanhassa virkapaikassani Pellossa, sillä muutamme täältä Tornionjokivarresta - tai Väylänvarresta, kuten täällä sanomme - sinne Kymijokivarteen kesäkuun ensi päivinä, kun lapsemme ovat saaneet kouluvuotensa päätökseen. On mielenkiintoista tulla uutena historialliseen Iitin seurakuntaan!

Maassamme vanhat tavat ovat muutoksessa. Joskus toivotaan, että vanha aika palaisi takaisin, tai että mikään ei muuttuisi. Saatetaan sanoa, että ennen kaikki oli paremmin. Iitin vanhassa seurakunnassa muutokset näkyvät vuonna työntekijävaihdoksina. Itseni lisäksi seurakunnassa on aloittanut myös toinen uusi pappi, kappalainen Ville Hiltunen. Ja seurakunnassa on ollut myös nainen kirkkoherrana, kun seurakuntapastori Henna Huppunen on johtanut kesän suunnittelua työyhteisön kanssa.

Uudistuksista ja monista yhteiskunnan ja kirkon päätöksistä joku voisi todeta, kuten vanhat roomalaiset: oi aikoja, oi tapoja! En kuitenkaan usko, että ennen kaikki on ollut yksinomaan paremmin. Ja kyllä muutoksilla ja uudistuksilla saavutetaan myös paljon hyvää.

Kun viime helmikuussa valintani Iitin kirkkoherraksi varmistui, eräs pellolainen yrittäjä ja lohimies tuli luokseni, pani käden olalleni ja kysyi ihmetellen: ”Mitä sie sinne rapajoen varthen lähet?” En tiedä oliko tämä pellolainen koskaan käynyt Iitissä tai Kymijoen varressa, mutta eihän kauniista Iitistä ei voi antaa tällaista todistusta! Mutta totta on, että siellä missä vesi ei vaihdu tai virtaa, vaan jää paikoilleen, alkaa siihen muodostua lämpimällä säällä myös leväkasvustoa, ja se saattaa saastua.

Siksi me tarvitsemme elävää vettä. Siis sellaista vettä, joka liikkuu, virtaa purossa, joessa, tai pulppuaa raikkaana lähteestä. Tästähän myös Jeesus muistuttaa, verratessaan Jumalan toimintaa elävän veteen: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat.” (Joh 7:37) Tämän Jumalan työn vastaanottamiseen, Pyhän Hengen toiminnan piiriin, meitä kutsutaan kesän ensimmäisenä sunnuntaina, Helluntaina. Ja tietenkin muidenkin tilaisuuksien kautta, mm. juhannusjuhlassa, joka pidetään juhannusaattona Heinlahden leirikeskuksessa.

Kesäaikaan leirikeskus onkin seurakuntatoiminnan keskiössä, siellä kokoontuvat kaikenikäiset omille leireilleen ja toimintapäiviinsä. Ja rippikoululaiset opiskelevat siellä kristinuskon perusasioita, ja kauniissa, historiallisessa kirkossa juuri rippijuhlat ovat suurimpia tilaisuuksia kesäaikaan. Unohtamatta tietenkään Iitin musiikkijuhlien konsertteja! Mielenkiintoisen lisän tähän kesään tuo reformaation 500-vuotisjuhla, joka huomioidaan rovasti Jari Nordmanin raamattuluennoilla, seurakunnan kahvituvalla.

Meillä Lapissa jokiveneet ovat pitkiä ja kapeita. Tällainen vene kulkee turvallisesti myös voimakkaassa koskessa, vaikkapa sauvomalla ylävirtaan. Iitin seudulla näkyy toisenlaisia veneitä, leveämpiä soutuveneitä ja isompia moottoriveneitä. Joka tapauksessa vene on ollut seuduillamme aina tärkeä liikkumisväline, ja samassa veneessä on usein soudettu myös kirkkoon.

Myös kirkkoa verrataan usein veneeseen tai laivaan. Onkin tärkeää, että olemme ”samassa veneessä”, että muutosten tuulien keskellä pitäisimme yhtä, ja jaksaisimme purjehtia tai soutaa eteenpäin. Sillä kristityille, Jeesuksen omille, kotisatama näyttäytyy pelastuksen paikkana, jossa kaikki paha jää taakse.

Tässä uskossa toivotan kaikille siunattua ja riemullista kesäaikaa! Ja kutsun mukaan myös juhlaan 13.8., kun piispa Seppo Häkkinen asettaa minut Iitin kirkossa uuteen virkaani.