Kirkkohallitus asetti 26.3.2008 seurakuntien rakennemuutosprosessia varten ohjausryhmän, joka julkaisi loppuraporttinsa 12.1.2012. Sen mukaan seurakuntarakenteita haastavat mm. yleinen talouskehitys, kirkon jäsenmäärän kehitys ja kuntarakenteiden tulevat muutokset.
Ohjausryhmän mukaan seurakuntarakenteita on syytä kehittää, jotta seurakuntien perustehtävät voidaan hoitaa. Raportissa tuodaan esille kolme vaihtoehtoa: (1) Seurakunnat seuraavat edelleen kuntien kehitystä (eli kun kunnat liittyvät toisiinsa, myös seurakunnat tekevät niin), (2) Kirkon rakennetta kehitetään rovastikunta-rakennemallin mukaisesti ja (3) Kirkon rakennetta kehitetään vielä laajemman, hiippakunta-rakennemallin mukaisesti.
Raportissa meidän seurakunnallemme on tehty selvää vääryyttä. Rakennetun polarisaatio-mallin mukaisesti Pello olisi taloutensa puolesta ongelmaseurakunta, kun taas esim. naapurimme eivät ole sitä. "Punainen väri" oli saatu sillä perusteella, että kahtena peräkkäisenä vuonna seurakuntamme tilikauden tulos oli ollut negatiivinen. Tässä ei oltu otettu huomioon esim. seurakunnasta maksettuja keskusrahastomaksuja tai saatuja (lue: saamattomia) verotulojen täydennyksiä tai harkinnanvaraisia avustuksia. Niitä seurakuntaamme ei keskushallinnosta ole juurikaan saatu.
Nyt seurakunnilla on mahdollisuus antaa raportista palautetta. Koen, että paikallisuus on osa seurakunnan olemusta. Siksi pidän ongelmallisena sellaista tulevaisuuden skenaariota, että pellolaiset maksaisivat kirkollisveronsa esim. Rovaniemen, Tornion tai Oulun talousyksikköön, josta sitten määriteltäisiin ne "palvelut", joita Pellon alueella voidaan antaa. Luulen, että pellolaiset haluavat ennemmin maksaa niistä seurakunnan toimista, jotka he näkevät, kokevat, ja joihin he voivat itse vaikuttaa.
Toisaalta voisiko koko kirkon kokoisen, yhden talousyksikön perustaminen olla järkevää? Tällöin päästäisiin lopullisesti eroon kuntarajoista ja -muutoksista. Myös veronkantokulut pienenisivät. Seurakunta ei olisi enää taloudellisesti itsenäinen yksikkö, mutta voisiko se olla sitä toiminnallisesti? Eikö seurakunta ole kuitenkin olemukseltaan paikkakuntakohtainen tai paikallinen jumalanpalvelusyhteisö?
Ks. http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/7785-kirkkoherra-kirkkoon-yksi-talousyksikko-ja-koko-maahan-sama-veroprosentti
