Tänä Juhannuksena meidän paikkakunnallamme järjestettiin oikein Juhannustanssit. Jollekin ne ovat elämän merkki, että jotakin edes paikkakunnalla tapahtuu… Toiselle taas kuoleman merkki, jos tanssilavakulttuuri tuo mukanaan vain juopottelua, irtosuhteita, huonoa elämää…
Itselleni tulee tanssista ja Juhannuksesta mieleen Johannes Kastajaa koskenut tapaus Markuksen evankeliumin kuudennesta luvusta. Siellä kerrotaan Kuningas Herodeksesta, joka kyllä mielellään kuunteli Johanneksen julistusta, mutta jonka vaimo ei ollut siitä niinkään otettu. Tämä Herodias oli ollut alun perin Herodeksen veljen Filippoksen vaimo, mutta Herodes oli ottanut hänet itselleen. Kun Johannes oli moittinut tätä, Herodes oli pannut hänet vankilaan. Ei omasta tahdostaan vaan tämän vaimonsa, Herodiaan vuoksi.
Herodes oli viettänyt hovissaan syntymäpäiväänsä ja siellä Herodiaan tytär oli viekoitellut Herodeksen ja muut juhlavieraat juuri tanssimalla. Ja kun Herodes oli tästä lumoutuneena luvannut tytölle mitä vain, tämä olikin halunnut itselleen Johannes Kastajan pään. Johannes siis menetti henkensä tämän tanssin takia ja Herodiaan juonittelujen vuoksi.
Tämän kaltaisia kertomuksia on Raamatussa muitakin (ks. esim. Davidin ja Batseban tapaus; 2. Sam 11).
Ehkä nämä kertomukset avaavat meidät näkemään Johannes kastajan julistuksen ja elämäntavan arvon. Johannes oli aivan toisenlainen, kuin nämä kaksi kuningasta, Herodes ja David. Johannes ei ollut ylhäinen, ei viihtynyt palatseissa, vaan eli vaatimattomasti erämaassa. Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja.
Johannes ei antanut himoilleen valtaa, hän ei etsinyt tyydytystä tai yltäkylläistä elämää. Johannes halusi elää Jumalan tahdon mukaisesti, kutsumukselleen kuuliaisena. Ehkä tämä voisi olla meille esikuvana myös tänä aikana, myös tänä Juhannuksena, jota nyt vietämme. Johanneksen viesti oli, että Jeesus haluaa tulla meidän luoksemme. Siksi hän käski vanhan testamentin profetiaa lainaten raivata tietä Jeesukselle, että Vapahtaja voisi tulla meidän luoksemme…
Mitä tämä voisi olla? Miten me voisimme raivata tietä Jeesukselle omassa elämässämme? Niin, että Jeesus voisi todellakin tulla meidän luoksemme, meille pelastajaksi ja vapahtajaksi.
Muistamme Jeesuksen vertauksen Jumalan valtakunnasta ja kutsusta juhliin. Yksi esteli tulemistaan uuden vaimonsa vuoksi, toinen oli menossa katsomaan peltoaan, ja kolmas koettelemaan härkiään. Jokaisella meistä on omia tekosyitä, joilla me estelemme Jumalan tahdon toteutumista omassa elämässä. Siksi on tarpeen tietoisesti raivata tietä Jumalan sanalle, seurakuntayhteydelle, kohtuullisuudelle, vaatimattomuudelle, rukoukselle jne.
Itsekkyyden ja mielihyvän tavoittelun sijasta voimme tavoitella Jumalan tahtoa ja kysellä mikä meille oikeasti olisi hyväksi. Sitä kautta Jumala haluaa olla siunaamassa meitä ja läheisiämme.
