Seurakunnan kiinteitä kuluja karsitaan

Seurakunnan jäsenmäärän pienentyessä ja valtiovallan tehdessä omia ratkaisujaan koskien myös seurakuntien taloutta seurakunnan tulorakenne ei vastaa nousevia kustannuksia ja vaatimuksia. Iitissä seurakunnan talous on ollut pitkään sillä rajalla, missä negatiiviset tilinpäätökset herättävät huolta toimintakyvystä ja tulevaisuudesta. Taloutta on pyritty hoitamaan vastuullisesti ja viisaasti, ja välttämättömät investoinnit on pyritty hoitamaan ajallaan. Myös toiminta on ollut vilkasta, ja sitä on pyritty kehittämään tasapuolisesti kaikenikäisille.

Seurakunnissa kiinteät kulut muodostuvat lähinnä henkilöstön palkkausmenoista sekä kiinteistöjen ylläpidosta. Kiinteistöstrategiassa pyritään löytämään säästöjä, mutta myös seurakunnan henkilöstömäärää voidaan pitää seurakunnan kokoon nähden liian suurena. Olemme tänä vuonna hallintoelinten rohkaisemana neuvotelleet työntekijöiden kanssa siitä, miten tässä tilanteessa mennään eteenpäin. Myös työntekijäjoukkomme on ollut minusta aidosti motivoitunutta etsiessämme uusia näkökulmia tilanteeseen.

Olemme mielestämme päässeet asiassa aika luontevasti eteenpäin. Emme kivutta, mutta kuitenkin. Esityksenä on, että kun vuoden loppuun mennessä nuorisotyönohjaaja-lähetyssihteerin sekä toisen diakoniatyöntekijän virat vapautuvat, ne jätetään täyttämättä. Lähetyssihteerin tehtäviä jaetaan diakoniatyöntekijälle ja toimistonhoitajalle, ja alakouluikäisten lasten (eli varhaisnuorten) toiminnasta kantaa vastuun jatkossa lastenohjaaja ja nuorisotyönohjaaja työparina. Toki näin esim. lasten kerhotoiminta tulee vähenemään, ja tilalle kehitetään uutta, tapahtumapohjaista toimintaa, kuten ohjelmallisia Donkkis-iltoja, joista vastuuta kantavat seurakuntamme kasvatustyön ammattilaiset Tuula ”Umbro” Lehtoranta ja Terhi Altio.

Uudessa tilanteessa kesä tulee olemaan haasteellista aikaa. Pyrimme kuitenkin edelleen pitämään rippikoululeirit normaalisti, sekä suositut varhaisnuorten leirit yhdessä kunnan kanssa. Varhaisnuorten leireihin toivomme kunnalta suurempaa panosta, sillä tähän asti yhteistyö on ollut aika nimellistä. Lisäksi kesäaikaan seurakuntaan on tarkoitus palkata kaksi kirkollisen alan opiskelijaa, mikä voisi toisaalta helpottaa myös opiskelijoiden orientoitumista kirkon työhön.

Syksyn jo alkaneesta toiminnasta kantaa vastuuta osaava ja sitoutunut työntekijäjoukkomme, josta olen kiitollinen. Toivonkin, että myös kaiken ikäiset seurakuntalaiset löytävät paikkansa kotiseurakuntansa toiminnasta. Varsinaisista päätöksistä, kuten tehtävänkuvista ja kahden toimintapuolen viran lakkauttamisesta vastaa kirkkoneuvosto ja -valtuusto.

Reformaation päivä

Ensi sunnuntaina vietämme Reformaation päivää. Lehdessä olleesta ennakkotiedosta poiketen sunnuntain messu 20.10. klo 12 pidetään Kausalan seurakuntakeskuksella. Pahoittelen väärää tietoa!Messun jälkeen Iitin Eläkkeensaajat tarjoavat kirkkokahvit, tervetuloa! 

Reformaation päivänä muistamme uskonpuhdistajaamme Martti Lutheria. Hän syntyi talonpoikaissukuun Eislebenissä, Saksassa vuonna 1483. Isä Hans lähetti poikansa jo alle viisivuotiaana kouluun ja Martti osoittautuikin lahjakkaaksi oppilaaksi aikansa oppiaineissa, kuten latinassa, puhetaidossa ja kirjoittamisessa.

Vuonna 1501 Luther aloitti Erfurtin yliopistossa menestyksekkäät opintonsa ja sai pian maisterin arvon. Isänsä toiveista huolimatta hänestä ei tullut kuitenkaan lakimiestä, vaan pelästyttyään kovaa ukkosmyrskyä Luther turvautui rukoillen Pyhään Annaan, ajan tavan mukaisesti, ja myrskystä pelastumisen seurauksena ryhtyi augustinolaismunkiksi.

Luostarielämään liittyi ankara elämä ja hartaudenharjoitus. Siinä Luther toimi tunnollisesti, mutta ei koskaan kokenut itse tyytyväisyyttä kilvoituksestaan. Kaikista suorituksistaan huolimatta hän ajatteli, ettei riitä Jumalalle tai yllä sielunsa pelastukseen.

Lahjakkuutensa ansiosta Luther määrättiin opiskelemaan teologiaa ja vuonna 1512 hän valmistui teologian tohtoriksi. Psalmien ja Roomalaiskirjeen luennot johdattivat hänet Jumalan vanhurskaus -teeman äärelle. Ehkä vuoden 1518 aikoihin Lutherille kirkastui lopullisesti myös se, mitä vanhurskauttaminen uskon kautta merkitsee. Merkittävänä herättäjänä ja raamatunkohtana toimi Room. 1:16-17: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: Uskosta vanhurskas saa elää.”