Talousarviokokouksessa

Kirkkovaltuustomme kokoontui eilen viimeiseen kokoukseensa, kun vuoden vaihteessa valtuustokausi päättyy. Käsillä oli talousarviokokous, ja kun talouspäällikkömme oli estynyt, jouduin itse esittelemään myös toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Teologin koulutus ei anna oikein eväitä talousasioiden käsittelyyn, joten koin tilanteen kiusalliseksi. Pienessä seurakunnassa joutuu ajoittain kuitenkin venymään mitä erilaisimpiin juttuihin, ja yhteistyöllä valmistelimme työkavereiden kanssa "väläyksiä" ensi vuoden toiminnasta. Erään kokeneen talous- ja hallintomiehen ohjeen mukaan olisikin tärkeää, että toimintaa ja taloutta suunniteltaisiin käsi kädessä.

Ensi vuonna 2023 Iitin seurakunnan suunnitelmissa on ainakin seuraavia juttuja:

• Kinkerit, aiheena uskontunnustus (katekismuksen kappaleet 12-24). 
• SYKE-illat kerran kuussa, vieraita, elävää musiikkia, opetusta ja rukousta. 
• Raamattuluentopäivä 11.2., mukana Marko Marttila ja Pekka Särkiö.
• Musiikkityö on sijaisuuksista huolimatta on elävää, mm. Kirkkokuoro ja Laulun ystävät.
• Diakoniassa Lohtu-kahvila yksinäisille, leskille, sureville jne.
• Lähetystyössä tuetaan Vilmalotta Schafhauseria pakolaistyössä Espanjassa (Kansanlähetys).
•  Tapa-Jaakobin vieraat Iittiin elokuussa (?)
• Perhetyössä etsitään mahdollisuuksia myös parisuhdetyöhön.
• Lapsille ja perheille laskiaistapahtuma Etelä-Iitissä.
• Kouluyhteistyötä joulu- ja kevätkirkot ja salatut elämätaidot tunne- ja ryhmätyöskentely kerran kk vitosluokkalaisille.
• Aikalisässä 15-35 nuorta joka ilta. Toimii väylänä myös muuhun seurakunnan toimintaan.
• Kunnan kanssa perustetaan uimaranta Heinlahteen.

Tervetuloa mukaan!

Hyvää Juhannusta!

Huomenna on Juhannusaatto, jos Jumala suo. Meillä Iitin seurakunnassa juhlitaan juhannusta kansanlaulukirkossa Kausalan seurakuntakeskuksella lauantaina klo 12. Kansanlaulut sopivat hyvin juhannukseen; onhan se suomalaisille tärkeä keskikesän juhla ja Suomen lipun päivä.

Vielä laajemmin Juhannus on Johannes Kastajan päivä, jota ryhdyttiin viettämään kristittyjen parissa jo 400-luvulla. Ajankohta liittyy jouluun: syntyihän Johannes puoli vuotta ennen Jeesusta.

Johannes Kastaja oli karski profeetta, jolla oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja (Mt 3:4). Näin Johanneksen esimerkki riisuu meidät kaikesta tekopyhästä ja ulkokultaisesta.

Johannes oli tienraivaaja ja tiesi, että hänen jälkeensä tulee toinen. Hän valmisti tietä Jeesukselle, julistamalla Jumalan sanaa ja kastamalla ihmisiä Jordan-virrassa. Myös Jeesus tuli Johanneksen kasteelle, ja Pyhä Henki laskeutui hänen päälleen kyyhkysen tavoin. Tästä alkoi Jeesuksen julkisen toiminnan aika.

Juhannuspäivän evankeliumissa (Lk 1:57-66) vanhemmat Elisabet ja Sakarias antavat vastasyntyneelle pojalleen nimen. Muutkin läheiset halusivat osallistua nimen antoon, ja näyttää siltä, että nimestä vallitsi erimielisyys. (Tuttu tilanne joskus meille papeillekin ajalta, jolloin kastettavan lapsen nimeä ei vielä tarvinnut ilmoittaa etukäteen kirkkoherranvirastoon.) Elisabet ja Sakarias olivat kuitenkin yksimielisiä ja antoivat enkelin ilmoituksen mukaisesti pojalle nimeksi Johannes. Se merkitsee ”Jumala on armollinen”.

Rukoilemme: Jumala, taivaallinen Isä. Sinun sanansaattajasi Johannes Kastaja raivasi tietä Vapahtajamme tulolle ja kutsui ihmisiä parannukseen. Raivaa meidänkin sydämestämme kaikki, mikä estää meitä vaeltamasta tahtosi mukaan. Tee meistä sanansaattajia, valon todistajia. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Aamen.

Oletko hädässä ja apua vailla?

Olemme saaneet tänä talvena aivan upeat luistelujäät. Retkiluistelu on lisännyt suosiotaan, mutta samalla on kuultu myös jäiden pettämisistä ja jopa hukkumisista. Vastaavasti vuoriympäristöissä vapaalaskua harrastavat saattavat joutua lumimassojen peittämiksi, jos lumivyöryvaaraa ei ole osattu arvioida oikein. Olen koittanut molempia lajeja ja olen miettinyt niihin liittyviä riskejä. Ja miltä tuntuisi pudota jääkylmään veteen varusteineen? Tai lumivyöryn hautaamaksi? Pelkkä ajatuskin on kauhea.

Raamattu kuvaa syvyyksiin, synnin ja tuonelan valtaan joutumista värikkäin kielikuvin. Kuvat löytävät kaikupohjaa tavallisesta elämästä, niistä vaikeista kokemuksista, joihin itse kukin meistä ajoittain joutuu. Hengellisessä merkityksessä elämä saattaa ajautua juuri sen kaltaiseen umpikujaan tai hätään, ettei tunnu löytyvän poispääsyä tai apua. Onko meillä auttajaa hädän hetkellä? Onko silloin ystävää, joka nostaa ylös, pelastaa ja auttaa?

Ensi sunnuntai muistuttaa siitä, että Jeesus auttaa hädässä. Sunnuntain sanoma kehottaa meitä jättäytymään kaikessa Jeesuksen varaan. Hän auttaa niin sisäisessä kuin ulkonaisessakin hädässä, saadaanhan Raamatun kertomuksista lukea myös siitä, miten luonnonvoimatkin ovat hänelle alamaisia. Kun järvellä tuli myrsky, Jeesus tyynnytti sen (Matt. 8:23–27). Ja kun Pietari uhkasi hukkua, Jeesus pelasti hänet (Matt. 14:22–33).

Nämä ihmekertomukset ja Jeesuksen voima on tarkoitettu rohkaisuksi arjenkin keskelle. Usko Jeesukseen voittaa ihmistä useinkin kalvavan toivottomuuden ja antaa uutta luottamusta elämään.

Hetkeksi hiljene maa (virsi 935)

Loppiaisbändi esiintyi Iitin kirkossa 6.1.2022, täyttäessäni 50-vuotta. Paras syntymäpäivälahja, kun tytöt lähtivät matkaan. Enni-kanttori, Matleena P, Siiri P ja Mikko P.